Digiopastusta ohjaajan silmin

Kävin #jokamumminettiin hengessä opastamassa Vantaalla asuvaa Marjatta “Marris” Haapamäkeä, 87 v., älypuhelimen käytössä. Minulla ei ole juurikaan aiempaa kokemusta henkilökohtaisen digiopastuksen antamisesta tai koulutusta teknologian tai tietotekniikan aloilta. Näin nuoremman sukupolven edustajana useat älylaitteet ovat kuitenkin osa jokapäiväistä elämääni, niin opinnoissa, työssä kuin vapaa-ajallakin. Kun tilaisuutta digiopastuksen antamiseen tarjottiin, en siis epäröinyt hetkeäkään, vaan päätin ennakkoluulottomasti lähteä mukaan ja ratkomaan Marriksen kanssa puhelimen käyttöön liittyviä haasteita. Ennakkoon en kuitenkaan tarkkaan tiennyt, millaisia aiheita meidän olisi ajankohtaista käsitellä. 

Marris otti minut ilolla ja lämmöllä vastaan kotiinsa. Elämänilo ja -kokemus, luovuus  sekä uteliaisuus uutta kohtaan suorastaan huokuivat tästä taiteilijasielusta, joka toimii muun muassa perustamansa Vantaan Vincentit taideryhmän ohjaajana. Marris oli vastikää liittynyt Reumaliiton jäseneksi ja toivoi pääsevänsä mukaan etenkin vertaistoimintaan, jota alueella järjestetään. Hän kertoi hankkineensa älypuhelimen noin 1,5 vuotta sitten ja opetelleensa heti tärkeimmät taidot, joita hänelle olivat puheluiden soittaminen, puheluihin vastaaminen ja tekstiviestit. Muita ominaisuuksia hän kertoi harjoittelevansa pikkuhiljaa.  

Marriksella oli haasteita erään tietyn sovelluksen kanssa, joka ei lataamisen jälkeen jostain syystä näkynyt aloitusnäytöllä muiden sovellusten joukossa, ja johon oli ilmestynyt outo englanninkielinen teksti. Tämä sovellus ei ollut itsellenikään ennestään tuttu, mutta onneksi latausperiaate on käytännössä kaikissa sovelluksissa samanlainen. Play-kaupasta ladattu sovellus oli mennyt erilliseen kansioon, josta saimme sen siirrettyä aloitusnäytölle. Toinen haaste sen sijaan vaati enemmän tutustumista, ja lopputuloksena oli, että todennäköisesti sovellus jostain syystä kaatui tasaisin väliajoin, eikä sitä tällöin enää pystynyt käyttämään. Koska uskon, että toimintahäiriö oli sovelluksessa eikä käyttäjässä, laitoin myös palvelun kehittäjälle viestin, jossa kerroin tästä ongelmasta. Jäämme odottamaan vastausta. Toivottavasti vika saadaan korjattua tai he asiantuntijoina osaavat kertoa, voisimmeko itse tehdä asialle vielä jotain. Harjoittelimme kuitenkin Marriksen kanssa yhdessä, kuinka sovelluksen saa tarvittaessa poistettua ja ladattua uudelleen, mikäli se menee jumiin uudestaan käytön yhteydessä. Sovelluksen poistamista ja uudelleen latausta Marris kertoi harkinneensa aiemmin, mutta ei ollut uskaltanut itse kokeilla, koska ei tiennyt kuinka se tehdään. 

Samalla käynnillä kerroin muutamia yleisiä juttuja puhelimen asetuksista, internetyhteydestä ja erilaisista sovelluksista ja niiden käytöstä. Koska sovellus ei toiminut, halusin ensin varmistaa, että internetyhteys on varmasti kunnossa. Neuvoin, mistä mobiilidatan saa puhelimessa kytkettyä päälle ja varmistimme, että puhelinliittymä on sellainen, johon kuuluu rajaton internetin käyttö. Tällöin mobiilidatan kytkeminen pois päältä ei ole edes tarpeen. 

Googlen palveluitakin tuli samalla käytyä yleisesti läpi ja kokeilimme niiden käyttöä hieman. Sähköpostia Marris oli jo käyttänyt ja tosiaan myös Play-kaupasta hän oli jo itsekseen  osannut ladata pari sovellusta, mutta lisäksi katsoimme, mitä esimerkiksi Googlen hakupalvelulla, Google Mapsilla ja Youtubella voi tehdä ja miten niiden käytössä pääsee alkuun. Marris innostui muutamista jutuista ja aikoi harjoitella niiden käyttöä myöhemmin. Käytössä hänellä oli myös “digikynä”, jolla osuminen älypuhelimen pienen näytön kenttiin oli helpompaa. 

Marriksen näkemyksen mukaan digiosaaminen on nykymaailmassa tarpeen, mutta hän koki, ettei ole oikein saanut tarvittavaa tukea ja opastusta tahoilta, joista niitä on yrittänyt pyytää. Haasteellisena hän näki myös sen, että erilaisissa ryhmissä käsitellään usein “yleisiä asioita” eikä henkilökohtaisten haasteiden tai pulmien ratkomiseen ole varattu aikaa. Vaikka emme ihan kaikkia ongelmia saaneet vielä ratkaistua, koen, että opastustuokio oli hyödyllinen ja Marris oli kiitollinen saamastaan avusta ja siitä, että käytin omaa aikaani hänen digihaasteiden ratkaisemiseksi. Marriksella oli rohkea, ratkaisukeskeinen asenne ja kova halu oppia, mikä teki opastamisesta erityisen mukavaa myös itselleni. Totesimme yhdessäkin, että vain tekemällä ja kokeilemalla oppii, mutta apua on hyvä osata pyytää, kun sitä tarvitsee. Jätin yhteystietoni Marrikselle ja lupasin tulla uudelleen käymään, mikäli tarve vaatii. Marriksen pyynnöstä kirjoitin myös muutamia keskeisimpä asioita ruutupaperille muistilistaksi, jotta hän myös lähdettyäni muistaisi paremmin, mihin eri sovelluksia pystyi käyttämään ja miten esimerkiksi ladatun sovelluksen saikaan poistettua. 

Koen, että digiopastaminen oli myös itselleni antoisaa ja opettavaista. Me jokainen osaamme erilaisia asioita, toisia paremmin ja toisia huonommin. Itselle helppo ja arkipäiväinen asia voi olla toiselle aivan uutta ja vierasta. Miksi emme siis jakaisi osaamistamme myös muille? Tämän antoisan kokemuksen innoittamana haluaisinkin haastaa myös muut paitsi pyytämään, myös tarjoamaan rohkeasti apua muille. Esimerkiksi näissä digiasioissa  ei tarvitse olla konkari pystyäkseen opastamaan ja auttamaan muita. Riittää, että on hieman kokemusta ja ratkaisukeskeinen asenne, sillä ihan vaan suunsa avaamalla ja asioita yhdessä pohtimalla voidaan saada uusia näkökulmia ja löytää ratkaisuja ongelmiin. 

Kiitos Marrikselle rohkeudesta pyytää apua, antoisista keskusteluista ja luvasta julkaista juttu myös muiden nähtäville.

26.6.2020

Reumaliiton ReSurf-hankkeen korkeakouluharjoittelija

Heta Rissanen